aita

Suomi

Substantiivi

aita (9-F) (monikko aidat)

1. kahta aluetta erottava kapea ja pitkä rakennelma, joka hankaloittaa kulkua tai toimii suojana

   Rakennanpa tuosta lautapinosta itselleni komean aidan!

2. (urheilu) estejuoksussa ylitettävä puomi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	aita	aidat
genetiivi	aidan	aitojen (aitain)
partitiivi	aitaa	aitoja
akkusatiivi	aita; aidan	aidat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	aidassa	aidoissa
elatiivi	aidasta	aidoista
illatiivi	aitaan	aitoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	aidalla	aidoilla
ablatiivi	aidalta	aidoilta
allatiivi	aidalle	aidoille
Muut
essiivi	aitana	aitoina
translatiivi	aidaksi	aidoiksi
abessiivi	aidatta	aidoitta
instruktiivi	–	aidoin
komitatiivi	–	aitoine- + omistusliite

Käännökset

1. lauta- tms. aita

englanti: fence hollanti: hek italia: steccato m., siepe f. koltansaame: äidd latvia: žogs pohjoissaame: áidi

saksa: Zaun m. turkki: parmaklık vepsä: aid viro: aed, tara

2. aita urheilulajissa

italia: ostacolo m. ruotsi: hinder

saksa: Hürde f. viro: tõke

Liittyvät sanat

yhdyssanat ja johdokset

aidata, aitajuoksija, aitajuoksu, aitapensas, aitaus, hirviaita, johdeaita, kiviaita, kuoriaita, kuusiaita, köysiaita, lankkuaita, lauta-aita, lumiaita, meluaita, orapihlaja-aita, paaluaita, panssariverkkoaita, pensasaita, piikkilanka-aita, poroaita, raja-aita, rauta-aita, riista-aita, risuaita, suoja-aita, sähköaita, verkkoaita

Latvia

Substantiivi

aita

1. lammas