isä
Wikisanakirja
 |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
isä (10)
- lapsen siittänyt mies, lapsen biologinen isä
- lapsen miespuolinen kasvattaja, joka on biologinen isä, isäpuoli tai ottoisä
- (kirkko) katolinen miespuolinen seurakunnan pappi
- (uskonto) Jumala isän ominaisuudessa
- (kuvaannollisesti) jonkin asian alkuunpanija (miespuolinen)
- suomen kirjakielen isä
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | isä | isät |
| genetiivi | isän | isien (isäin) |
| partitiivi | isää | isiä |
| akkusatiivi | isä; isän | isät |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isässä | isissä |
| elatiivi | isästä | isistä |
| illatiivi | isään | isiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isällä | isillä |
| ablatiivi | isältä | isiltä |
| allatiivi | isälle | isille |
| Muut | ||
| essiivi | isänä | isinä |
| translatiivi | isäksi | isiksi |
| abessiivi | isättä | isittä |
| instruktiivi | – | isin |
| komitatiivi | – | isine- + omistusliite |
[muokkaa] Etymologia
kantauralin *ičä; sukulaissanoja: pohjoissaamen áhcci, unkarin ős ja viron isa
[muokkaa] Käännökset
1. biologinen isä
|
2. kasvattaja, joka ei ole biologinen isä
3. katolinen pappi
Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
|
|
