Siirry sisältöön

vitsa

Wikisanakirjasta
Katso myös: vitsā

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vitsa (9)

  1. irtain ohut, taipuisa pajun tai muun puun oksa
  2. edellinen rankaisuvälineenä, piiska
    Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa. (Sanalaskut 13:24, 1933/38 käännös)
  3. taikavarpu, velhovapa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋit̪sɑ/, [ˈʋit̪sɑ̝]
  • tavutus: vit‧sa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vitsa vitsat
genetiivi vitsan vitsojen
(vitsain)
partitiivi vitsaa vitsoja
akkusatiivi vitsa;
vitsan
vitsat
sisäpaikallissijat
inessiivi vitsassa vitsoissa
elatiivi vitsasta vitsoista
illatiivi vitsaan vitsoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vitsalla vitsoilla
ablatiivi vitsalta vitsoilta
allatiivi vitsalle vitsoille
muut sijamuodot
essiivi vitsana vitsoina
translatiivi vitsaksi vitsoiksi
abessiivi vitsatta vitsoitta
instruktiivi vitsoin
komitatiivi vitsoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vitsa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kalavitsa, koivuvitsa, pajunvitsa, pajuvitsa, takkavitsa, vitsakimppu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vitsa Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vitsa (1)

  1. vitsailla

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vitsa Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)