virpi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Virpi


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

virpi (7-E)

  1. varpu
  2. pikilanka

Etymologia[muokkaa]

balttilainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virpi virvet
genetiivi virven virpien
partitiivi virpeä virpiä
akkusatiivi virpi;
virven
virvet
sisäpaikallissijat
inessiivi virvessä virvissä
elatiivi virvestä virvistä
illatiivi virpeen virpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi virvellä virvillä
ablatiivi virveltä virviltä
allatiivi virvelle virville
muut sijamuodot
essiivi virpenä virpinä
translatiivi virveksi virviksi
abessiivi virvettä virvittä
instruktiivi virvin
komitatiivi virpine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • virpi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.