vintti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋint̪ːi/, [ˈʋin̪t̪̪ːi]
- tavutus: vint‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vintti | vintit |
genetiivi | vintin | vinttien (vinttein) |
partitiivi | vinttiä | vinttejä |
akkusatiivi | vintti; vintin |
vintit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vintissä | vinteissä |
elatiivi | vintistä | vinteistä |
illatiivi | vinttiin | vintteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vintillä | vinteillä |
ablatiivi | vintiltä | vinteiltä |
allatiivi | vintille | vinteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vinttinä | vintteinä |
translatiivi | vintiksi | vinteiksi |
abessiivi | vintittä | vinteittä |
instruktiivi | – | vintein |
komitatiivi | – | vintteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vinti- | |
vahva vartalo | vintti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
- [1] svetisismi sanasta vind
Substantiivi[muokkaa]
vintti
- pitkä saranoitu puuvarsi, jota keikauttamalla saadaan siihen kytketyllä ämpärillä vintattua vettä kaivosta
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kaivonvintti, kellarinvintti, vinttikaivo, vinttikamari, vinttikoira, vinttikomero
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vintti Kielitoimiston sanakirjassa