kaivo

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Kaivo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaivo (1)

  1. maahan kaivettu tai porattu pystysuuntainen kuilu tai reikä, johon pohjaveden toivotaan kerääntyvän, ja josta vesi pumpataan tai nostetaan ämpärillä
    Kaivo on usein elämisen ehto.
    pudota kaivon pohjalle

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑiʋo/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kaivo kaivot
genetiivi kaivon kaivojen
(kaivoin)
partitiivi kaivoa kaivoja
akkusatiivi kaivo; kaivon kaivot
Sisäpaikallissijat
inessiivi kaivossa kaivoissa
elatiivi kaivosta kaivoista
illatiivi kaivoon kaivoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kaivolla kaivoilla
ablatiivi kaivolta kaivoilta
allatiivi kaivolle kaivoille
Muut
essiivi kaivona kaivoina
translatiivi kaivoksi kaivoiksi
abessiivi kaivotta kaivoitta
instruktiivi kaivoin
komitatiivi kaivoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

erotuskaivo, kaivohuone, kaivonkansi, kaivonkatsoja, kaivonkatsonta, kaivonkehä, kaivonrengas, kaivonsanko, kaivovesi, lattiakaivo, lietekaivo, likakaivo, lähdekaivo, porakaivo, pumppukaivo, rengaskaivo, sadevesikaivo, syväkaivo, veivikaivo, viemärikaivo, vinttikaivo, virtsakaivo

Idiomit[muokkaa]

  • heittää kankkulan kaivoon heittää hukkaan
  • kannettu vesi ei kaivossa pysy