väistin

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

väistin (33)

  1. miekan kahvan osa, joka suojaa kättä osumasta oman tai vastustajan miekan terään

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väistin väistimet
genetiivi väistimen väistimien
väistinten
partitiivi väistintä väistimiä
akkusatiivi väistin;
väistimen
väistimet
sisäpaikallissijat
inessiivi väistimessä väistimissä
elatiivi väistimestä väistimistä
illatiivi väistimeen väistimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väistimellä väistimillä
ablatiivi väistimeltä väistimiltä
allatiivi väistimelle väistimille
muut sijamuodot
essiivi väistimenä
(väistinnä)
väistiminä
translatiivi väistimeksi väistimiksi
abessiivi väistimettä väistimittä
instruktiivi väistimin
komitatiivi väistimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

väistin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä väistää