usutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
usutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈusut̪us/
- tavutus: u‧su‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | usutus | usutukset |
genetiivi | usutuksen | usutusten usutuksien |
partitiivi | usutusta | usutuksia |
akkusatiivi | usutus; usutuksen |
usutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | usutuksessa | usutuksissa |
elatiivi | usutuksesta | usutuksista |
illatiivi | usutukseen | usutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | usutuksella | usutuksilla |
ablatiivi | usutukselta | usutuksilta |
allatiivi | usutukselle | usutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | usutuksena | usutuksina |
translatiivi | usutukseksi | usutuksiksi |
abessiivi | usutuksetta | usutuksitta |
instruktiivi | – | usutuksin |
komitatiivi | – | usutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | usutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
usutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä usuttaa (usut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. usuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- usutus Kielitoimiston sanakirjassa