usuttaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
usuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- yllyttää, kiihottaa, agitoida, villitä; usein koirasta (objektina)
- Pois mailtani, tai usutan koirat peräänne!
- Vihamieheni usutti koko kunnanhallituksen kimppuuni.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈusut̪ːɑːˣ/
- tavutus: u‧sut‧taa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- usuttaa Kielitoimiston sanakirjassa