usuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
usuttaminen (38)
- teonnimi verbistä usuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | usuttaminen | usuttamiset |
| genetiivi | usuttamisen | usuttamisten usuttamisien |
| partitiivi | usuttamista | usuttamisia |
| akkusatiivi | usuttaminen; usuttamisen |
usuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | usuttamisessa | usuttamisissa |
| elatiivi | usuttamisesta | usuttamisista |
| illatiivi | usuttamiseen | usuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | usuttamisella | usuttamisilla |
| ablatiivi | usuttamiselta | usuttamisilta |
| allatiivi | usuttamiselle | usuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | usuttamisena (usuttamisna) |
usuttamisina |
| translatiivi | usuttamiseksi | usuttamisiksi |
| abessiivi | usuttamisetta | usuttamisitta |
| instruktiivi | – | usuttamisin |
| komitatiivi | – | usuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | usuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
usuttamis- | |