Siirry sisältöön

uhkaava

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

uhkaava (10) (komparatiivi uhkaavampi, superlatiivi uhkaavin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka uhkaa
    Uhkaava ukkospilvi lähestyy.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈuhkɑːʋɑ/
  • tavutus: uh‧kaa‧va

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • uhkaava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

[muokkaa]

uhkaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uhata

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uhkaava uhkaavat
genetiivi uhkaavan uhkaavien
(uhkaavain)
partitiivi uhkaavaa uhkaavia
akkusatiivi uhkaava;
uhkaavan
uhkaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi uhkaavassa uhkaavissa
elatiivi uhkaavasta uhkaavista
illatiivi uhkaavaan uhkaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uhkaavalla uhkaavilla
ablatiivi uhkaavalta uhkaavilta
allatiivi uhkaavalle uhkaaville
muut sijamuodot
essiivi uhkaavana uhkaavina
translatiivi uhkaavaksi uhkaaviksi
abessiivi uhkaavatta uhkaavitta
instruktiivi uhkaavin
komitatiivi uhkaavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo uhkaava-
vahva vartalo uhkaava-
konsonantti-
vartalo
-