uhitteleva

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

uhitteleva (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uhitella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi uhitteleva uhittelevat
genetiivi uhittelevan uhittelevien
(uhittelevain)
partitiivi uhittelevaa uhittelevia
akkusatiivi uhitteleva; uhittelevan uhittelevat
Sisäpaikallissijat
inessiivi uhittelevassa uhittelevissa
elatiivi uhittelevasta uhittelevista
illatiivi uhittelevaan uhitteleviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi uhittelevalla uhittelevilla
ablatiivi uhittelevalta uhittelevilta
allatiivi uhittelevalle uhitteleville
Muut
essiivi uhittelevana uhittelevina
translatiivi uhittelevaksi uhitteleviksi
abessiivi uhittelevatta uhittelevitta
instruktiivi uhittelevin
komitatiivi uhittelevine