tyyppi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tyyppi (5-B) (monikko tyypit)

  1. laji, luokka; sellainen kokonaisuus, johon kuuluvilla on tiettyjä tai määrättyjä yhteisiä ominaisuuksia
    Näiden eliöiden tyyppiä ei ole toistaiseksi onnistuttu perusteellisesti selvittämään.
  2. (arkikieltä) tuntematon henkilö
    Joku tyyppi kävi kysymässä sua.
  3. (biologia) tyyppiyksilö
  4. (kirjapaino) kirjake; kirjakemuoto
  5. (tietotekniikka) muuttujan tai vakion ominaisuus, joka kertoo mitä sen sisältämä tieto esittää, tietotyyppi
    Int-tyypin muuttuja voi sisältää kokonaisluvun väliltä -32768–32767.
  6. (yhdyssanojen alkuosana) sellainen, joka on standardin mukainen; perikuva jollekin
    tyyppitalo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪ʷyːpːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tyyppi tyypit
genetiivi tyypin tyyppien
(tyyppein)
partitiivi tyyppiä tyyppejä
akkusatiivi tyyppi; tyypin tyypit
Sisäpaikallissijat
inessiivi tyypissä tyypeissä
elatiivi tyypistä tyypeistä
illatiivi tyyppiin tyyppeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tyypillä tyypeillä
ablatiivi tyypiltä tyypeiltä
allatiivi tyypille tyypeille
Muut
essiivi tyyppinä tyyppeinä
translatiivi tyypiksi tyypeiksi
abessiivi tyypittä tyypeittä
instruktiivi tyypein
komitatiivi tyyppeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

biotyyppi, perustyyppi, rakennetyyppi

Idiomit[muokkaa]

  • ottaa tyypit
    1. (arkikieltä) kokeilla, testata
      Otettiin tossa kaverin uudella kärryllä parit tyypit.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]