stereotyyppi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stereotyyppi (5-B)

  1. (psykologia) omaksuttu voimakkaasti yksinkertaistettu kuvaus tai käsitys eli yleistys yksilöistä, väestöryhmistä ja niiden tavoista toimia; kaavoittuma, kangistuma
    ”Tuulipukuinen juoppo” on suomalaisen stereotyyppi Virossa.
    Yhdysvalloissa rodulliset stereotyypit ovat yhä voimissaan varsinkin etelävaltioissa.
  2. (kirjapaino) stereotypiassa valmistettava laatta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /stereotyːpːi/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi stereotyyppi stereotyypit
genetiivi stereotyypin stereotyyppien
(stereotyyppein)
partitiivi stereotyyppiä stereotyyppejä
akkusatiivi stereotyyppi;
stereotyypin
stereotyypit
sisäpaikallissijat
inessiivi stereotyypissä stereotyypeissä
elatiivi stereotyypistä stereotyypeistä
illatiivi stereotyyppiin stereotyyppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi stereotyypillä stereotyypeillä
ablatiivi stereotyypiltä stereotyypeiltä
allatiivi stereotyypille stereotyypeille
muut sijamuodot
essiivi stereotyyppinä stereotyyppeinä
translatiivi stereotyypiksi stereotyypeiksi
abessiivi stereotyypittä stereotyypeittä
instruktiivi stereotyypein
komitatiivi stereotyyppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo stereotyypi-
vahva vartalo stereotyyppi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]