laatta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laatta (9-C)

  1. levy, joka kantaa kuormaa pääasiassa kohtisuorassa tasoaan vastaan
    Tuo laatta olisi varmaankin käyttökelpoinen saunassakin.
  2. sisustuslaatta, kaakeli
    Tuo laatta on erittäin kauniin värinen.
  3. (slangia) oksennus
    Kohta laatta lentää!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːt̪ːɑ/
  • tavutus: laat‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laatta laatat
genetiivi laatan laattojen
(laattain)
partitiivi laattaa laattoja
akkusatiivi laatta;
laatan
laatat
sisäpaikallissijat
inessiivi laatassa laatoissa
elatiivi laatasta laatoista
illatiivi laattaan laattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laatalla laatoilla
ablatiivi laatalta laatoilta
allatiivi laatalle laatoille
muut sijamuodot
essiivi laattana laattoina
translatiivi laataksi laatoiksi
abessiivi laatatta laatoitta
instruktiivi laatoin
komitatiivi laattoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laata-
vahva vartalo laatta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aluslaatta, betonilaatta, hautalaatta, hulelaatta, kaakelilaatta, kauluslaatta, kivilaatta, kuorilaatta, kuvalaatta, käytävälaatta, laattakiveys, laattalattia, laattapalkki, laattasoitin, lattialaatta, mannerlaatta, marmorilaatta, mosaiikkilaatta, muistolaatta, olkalaatta, ontelolaatta, posliinilaatta, seinälaatta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laatta Kielitoimiston sanakirjassa