laatta
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- levy, joka kantaa kuormaa pääasiassa kohtisuorassa tasoaan vastaan
- Tuo laatta olisi varmaankin käyttökelpoinen saunassakin.
- sisustuslaatta, kaakeli
- niiden kaltainen laakea ja litteä osa, joita yhdistetään toisiinsa asettamalla ne vierekkäin
- Tuo laatta on erittäin kauniin värinen.
- (slangia) oksennus
- Kohta laatta lentää!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑːt̪ːɑ/
- tavutus: laat‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laatta | laatat |
| genetiivi | laatan | laattojen (laattain) |
| partitiivi | laattaa | laattoja |
| akkusatiivi | laatta; laatan |
laatat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laatassa | laatoissa |
| elatiivi | laatasta | laatoista |
| illatiivi | laattaan | laattoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laatalla | laatoilla |
| ablatiivi | laatalta | laatoilta |
| allatiivi | laatalle | laatoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laattana | laattoina |
| translatiivi | laataksi | laatoiksi |
| abessiivi | laatatta | laatoitta |
| instruktiivi | – | laatoin |
| komitatiivi | – | laattoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | laata- | |
| vahva vartalo | laatta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]3. niiden kaltainen laakea ja litteä osa, joita yhdistetään toisiinsa asettamalla ne vierekkäin
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: laatoittaa
Yhdyssanat
[muokkaa]aluslaatta, betonilaatta, hautalaatta, hulelaatta, kaakelilaatta, kauluslaatta, kivilaatta, kuorilaatta, kuvalaatta, käytävälaatta, laattakiveys, laattalattia, laattapalkki, laattasoitin, lattialaatta, mannerlaatta, marmorilaatta, mosaiikkilaatta, muistolaatta, olkalaatta, ontelolaatta, posliinilaatta, roskalaatta, seinälaatta
Aiheesta muualla
[muokkaa]- laatta Kielitoimiston sanakirjassa