yleistys

Suomi

Substantiivi

yleistys (39)

1. yksittäisistä tapauksista abstraktiotasoa nostamalla muodostettu useiden tapausten yhteispiirteet kokoava abstrakti käsite, joka toimii tarkasteltujen alatyyppien yläkäsitteenä

   Henkilöauto on yleistys erilaisista pienehköistä autoista, jotka on tarkoitettu ihmisten kuljetukseen.

2. väitelause, joka on ulotettu käsittämään tarkasteltua osajoukkoa, tarkasteltuja yksittäistapauksia, suurempi joukko

   ”Kaikki blondit ovat tyhmiä” on eräs tunnettu yleistys.

   Matin kokemusten perusteella kukaan musta ei osaa uida, ja Matti väittää näin, mutta yksikin esimerkki uimataitoisesta mustasta kumoaa tämän yleistyksen paikkansapitävyyden.

3. yksittäisistä tosiseikoista johtamalla tai päättelemällä muodostettu loogisesti korrekti yleisempi periaate

Ääntäminen

• IPA: /ˈylei̯st̪ys/
• tavutus: y‧leis‧tys

Etymologia

• verbi yleistää + johdin -ys

Käännökset

1. yksittäisistä muodostettu abstrakti käsite

englanti: generalization

2. väitelause, joka on ulotettu käsittämään tarkasteltua osajoukkoa suurempi joukko

englanti: generalization

Liittyvät sanat

• yleistää

Aiheesta muualla

• yleistys Kielitoimiston sanakirjassa