tuomiovalta

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuomiovalta (9) (ei monikkoa)

  1. (politiikka, oikeustiede) valta päättää siitä, miten lakia tulee soveltaa
    Sopimus sisältää yksityiskohtaiset määräykset lähettäjä- ja vastaanottajavaltion oikeudesta harjoittaa tuomiovaltaa joukkojen ja siviilihenkilöstön jäseniin ja näiden huollettaviin nähden. (Hallituksen esitys 19/1997)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuomiovalta
genetiivi tuomiovallan
partitiivi tuomiovaltaa
akkusatiivi tuomiovalta; tuomiovallan
sisäpaikallissijat
inessiivi tuomiovallassa
elatiivi tuomiovallasta
illatiivi tuomiovaltaan
ulkopaikallissijat
adessiivi tuomiovallalla
ablatiivi tuomiovallalta
allatiivi tuomiovallalle
muut sijamuodot
essiivi tuomiovaltana
translatiivi tuomiovallaksi
abessiivi tuomiovallatta
instruktiivi
komitatiivi

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista tuomio ja valta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]