lainsäädäntövalta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lainsäädäntövalta (9) (ei monikkoa)
- (politiikka, oikeustiede) oikeus säätää, muuttaa ja kumota lakeja
- Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lainsäädäntövalta | – |
genetiivi | lainsäädäntövallan | – |
partitiivi | lainsäädäntövaltaa | – |
akkusatiivi | lainsäädäntövalta; lainsäädäntövallan |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lainsäädäntövallassa | – |
elatiivi | lainsäädäntövallasta | – |
illatiivi | lainsäädäntövaltaan | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lainsäädäntövallalla | – |
ablatiivi | lainsäädäntövallalta | – |
allatiivi | lainsäädäntövallalle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lainsäädäntövaltana | – |
translatiivi | lainsäädäntövallaksi | – |
abessiivi | lainsäädäntövallatta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | lainsäädäntövaltoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lainsäädäntövalla- | |
vahva vartalo | lainsäädäntövalta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista lainsäädäntö ja valta
Käännökset[muokkaa]
1. oikeus säätää, muuttaa ja kumota lakeja
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lainsäädäntövalta Kielitoimiston sanakirjassa