toiste
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]toiste
- toisella kerralla, toiseen aikaan, joskus muulloin
- Teen sen mieluummin toiste.
- Käykää kylässä toistekin!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪oi̯st̪eˣ/
- tavutus: tois‧te
Huomautus
[muokkaa]- huolimattomassa puhekielessä joskus myös toisten, vrt. nytten
Substantiivi
[muokkaa]toiste (48)
- (harvinainen) sitaatti
- (tekniikka) radiolinkkitekniikan häipymisen kompensointiin käytetty antenni- ja taajuustekninen menetelmä
- redundanssi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toiste | toisteet |
| genetiivi | toisteen | toisteiden toisteitten |
| partitiivi | toistetta | toisteita |
| akkusatiivi | toiste; toisteen |
toisteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toisteessa | toisteissa |
| elatiivi | toisteesta | toisteista |
| illatiivi | toisteeseen | toisteisiin toisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toisteella | toisteilla |
| ablatiivi | toisteelta | toisteilta |
| allatiivi | toisteelle | toisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toisteena | toisteina |
| translatiivi | toisteeksi | toisteiksi |
| abessiivi | toisteetta | toisteitta |
| instruktiivi | – | toistein |
| komitatiivi | – | toisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toistee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
toistet- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- toiste Kielitoimiston sanakirjassa