häipyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
häipyminen (38)
- teonnimi verbistä häipyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | häipyminen | häipymiset |
| genetiivi | häipymisen | häipymisten häipymisien |
| partitiivi | häipymistä | häipymisiä |
| akkusatiivi | häipyminen; häipymisen |
häipymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | häipymisessä | häipymisissä |
| elatiivi | häipymisestä | häipymisistä |
| illatiivi | häipymiseen | häipymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | häipymisellä | häipymisillä |
| ablatiivi | häipymiseltä | häipymisiltä |
| allatiivi | häipymiselle | häipymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | häipymisenä (häipymisnä) |
häipymisinä |
| translatiivi | häipymiseksi | häipymisiksi |
| abessiivi | häipymisettä | häipymisittä |
| instruktiivi | – | häipymisin |
| komitatiivi | – | häipymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | häipymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
häipymis- | |