tapatus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tapatus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑpɑt̪us/
- tavutus: ta‧pa‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tapatus | tapatukset |
genetiivi | tapatuksen | tapatusten tapatuksien |
partitiivi | tapatusta | tapatuksia |
akkusatiivi | tapatus; tapatuksen |
tapatukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tapatuksessa | tapatuksissa |
elatiivi | tapatuksesta | tapatuksista |
illatiivi | tapatukseen | tapatuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tapatuksella | tapatuksilla |
ablatiivi | tapatukselta | tapatuksilta |
allatiivi | tapatukselle | tapatuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tapatuksena | tapatuksina |
translatiivi | tapatukseksi | tapatuksiksi |
abessiivi | tapatuksetta | tapatuksitta |
instruktiivi | – | tapatuksin |
komitatiivi | – | tapatuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tapatukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tapatus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä tapattaa (tapat- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. tapattaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tapatus Kielitoimiston sanakirjassa