tapattaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tapattaminen (38)
- teonnimi verbistä tapattaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tapattaminen | tapattamiset |
| genetiivi | tapattamisen | tapattamisten tapattamisien |
| partitiivi | tapattamista | tapattamisia |
| akkusatiivi | tapattaminen; tapattamisen |
tapattamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tapattamisessa | tapattamisissa |
| elatiivi | tapattamisesta | tapattamisista |
| illatiivi | tapattamiseen | tapattamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tapattamisella | tapattamisilla |
| ablatiivi | tapattamiselta | tapattamisilta |
| allatiivi | tapattamiselle | tapattamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tapattamisena (tapattamisna) |
tapattamisina |
| translatiivi | tapattamiseksi | tapattamisiksi |
| abessiivi | tapattamisetta | tapattamisitta |
| instruktiivi | – | tapattamisin |
| komitatiivi | – | tapattamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tapattamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tapattamis- | |