tammi
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tammi (7)
- metsätammi, pyökkikasvien heimon jalo lehtipuu (Quercus robur), jota kasvaa myös Suomessa luonnonvaraisena
- (yleisesti) mikä tahansa tammien (Quercus) suvun kasvi
- tammi materiaalina
- Parketti on tammea.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑmːi/
- tavutus: tam‧mi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tammi | tammet |
| genetiivi | tammen | tammien (tammein) |
| partitiivi | tammea | tammia |
| akkusatiivi | tammi; tammen |
tammet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tammessa | tammissa |
| elatiivi | tammesta | tammista |
| illatiivi | tammeen | tammiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tammella | tammilla |
| ablatiivi | tammelta | tammilta |
| allatiivi | tammelle | tammille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tammena | tammina |
| translatiivi | tammeksi | tammiksi |
| abessiivi | tammetta | tammitta |
| instruktiivi | – | tammin |
| komitatiivi | – | tammine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tamme- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]kantauralin toma; inkeroisen, karjalan ja lyydin tammi, viron tamm, liivin täm, mordvan tumo, marin tumo. Lisäksi epävarmoja vastineita ovat yhdyssanan alkuosa udmurtin sanassa ty-py ja komin sanassa tu-pu. Jälkiosat sanoissa ovat puu-sanan vastineita.[1] Sanaa on myös esitetty länsiuralin aikaiseksi lainaksi kampakeraamikkojen puhumasta muinaiskielestä [2].
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: tamminen
- substantiivit: tamminkainen, tammisto
Yhdyssanat
[muokkaa]jokivalkotammi, korkkitammi, metsätammi, punatammi, rautatammi, talvitammi, tammenlehti, tammenlehtisalaatti, tammenlehvä, tammenterho, tammihiiri, tammihuonekalu, tammihärkä, tammijäärä, tammikehrääjä, tammikiitäjäinen, tammikuu, tammikääriäinen, tammilankku, tammilauta, tammilehto, tammimetsikkö, tammimetsä, tammiparketti, tammipeli, tammipuinen, tammipuu, tammipöytä, tammitikka, tammitynnyri, tammiviilu, tammivyöhyke
Sanaliitot
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tammi (7)
- (historia, kansanomainen) vahvasta puusta valmistettu pato tai padon puinen osuus
- Vesivoimalan tammet suljettiin sähkön kysyntähuipun päätyttyä.
- Tammi avattiin ohijuoksutuksen ajaksi.
- Kuin sysitukki Nukarin tammesta alas. (A. Kivi, Seitsemän veljestä)
Etymologia
[muokkaa]ruotsalainen laina
Käännökset
[muokkaa]
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tammi (7)
Käännökset
[muokkaa]|
Ks. tammipeli |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tammi Kielitoimiston sanakirjassa
- tammi Tieteen termipankissa
- Artikkeli 5032 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 278. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.
- ↑ Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 7. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Suomen kielen lainat paleoeurooppalaisista kielistä
- Suomen kielen ruotsalaiset lainat
- Suomen kielen homonyymit
- Suomen kielen pyökkikasvit
- Suomen kielen arkkitehtuurin sanasto
- Suomen kielen pelit
