tammi
![]() |

Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
- metsätammi, pyökkikasvien heimon jalo lehtipuu (Quercus robur), jota kasvaa myös Suomessa luonnonvaraisena
- (yleisesti) mikä tahansa tammien (Quercus) suvun kasvi
- tammi materiaalina
- Parketti on tammea.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑmːi/
- tavutus: tam‧mi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tammi | tammet |
genetiivi | tammen | tammien (tammein) |
partitiivi | tammea | tammia |
akkusatiivi | tammi; tammen |
tammet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tammessa | tammissa |
elatiivi | tammesta | tammista |
illatiivi | tammeen | tammiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tammella | tammilla |
ablatiivi | tammelta | tammilta |
allatiivi | tammelle | tammille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tammena | tammina |
translatiivi | tammeksi | tammiksi |
abessiivi | tammetta | tammitta |
instruktiivi | – | tammin |
komitatiivi | – | tammine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tamme- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
kantauralin *toma; inkeroinen, karjalan ja lyydin tammi, viron tamm, liivin täm, mordvan tumo, marin tumo. Lisäksi epävarmoja vastineita ovat yhdyssanan alkuosa udmurtin sanassa ty-py ja komin sanassa tu-pu. Jälkiosat sanoissa ovat puu-sanan vastineita.[1] Sanaa on myös esitetty länsiuralin aikaiseksi lainaksi kampakeraamikkojen puhumasta muinaiskielestä[2].
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: tamminen
- substantiivit: tamminkainen, tammisto
Yhdyssanat[muokkaa]
jokivalkotammi, korkkitammi, punatammi, rautatammi, talvitammi, tammenterho, tammenlehti, tammenlehvä, tammenlehtisalaatti, tammenterho, tammihiiri, tammihuonekalu, tammihärkä, tammijäärä, tammikehrääjä, tammikiitäjäinen, tammikuu, tammikääriäinen, tammilankku, tammilauta, tammilehto, tammimetsä, tammimetsikkö, tammiparketti, tammipeli, tammipöytä, tammipuinen, tammipuu, tammitynnyri, tammiviilu, tammivyöhyke
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
- (historia, kansanomainen) vahvasta puusta valmistettu pato tai padon puinen osuus
- Vesivoimalan tammet suljettiin sähkön kysyntähuipun päätyttyä.
- Tammi avattiin ohijuoksutuksen ajaksi.
Etymologia[muokkaa]
ruotsalainen laina
Käännökset[muokkaa]
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
Käännökset[muokkaa]
Ks. tammipeli |
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 278. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.
- ↑ Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 7. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Suomen kielen lainat paleoeurooppalaisista kielistä
- Suomen kielen ruotsalaiset lainat
- Suomen kielen pyökkikasvit
- Suomen kielen arkkitehtuurin sanasto
- Suomen kielen pelit