tammi
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
- metsätammi, pyökkikasvien heimon jalo lehtipuu (Quercus robur), jota kasvaa myös Suomessa luonnonvaraisena
- (yleisesti) mikä tahansa tammien (Quercus) suvun kasvi
- tammi materiaalina
- Parketti on tammea.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑmːi/
- tavutus: tam‧mi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tammi | tammet |
| genetiivi | tammen | tammien (tammein) |
| partitiivi | tammea | tammia |
| akkusatiivi | tammi; tammen |
tammet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tammessa | tammissa |
| elatiivi | tammesta | tammista |
| illatiivi | tammeen | tammiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tammella | tammilla |
| ablatiivi | tammelta | tammilta |
| allatiivi | tammelle | tammille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tammena | tammina |
| translatiivi | tammeksi | tammiksi |
| abessiivi | tammetta | tammitta |
| instruktiivi | – | tammin |
| komitatiivi | – | tammine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tamme- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
kantauralin *toma; inkeroinen, karjalan ja lyydin tammi, viron tamm, liivin täm, mordvan tumo, marin tumo. Lisäksi epävarmoja vastineita ovat yhdyssanan alkuosa udmurtin sanassa ty-py ja komin sanassa tu-pu. Jälkiosat sanoissa ovat puu-sanan vastineita.[1] Sanaa on myös esitetty länsiuralin aikaiseksi lainaksi kampakeraamikkojen puhumasta muinaiskielestä[2].
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: tamminen
- substantiivit: tamminkainen, tammisto
Yhdyssanat[muokkaa]
jokivalkotammi, korkkitammi, punatammi, rautatammi, talvitammi, tammenterho, tammenlehti, tammenlehvä, tammenlehtisalaatti, tammenterho, tammihiiri, tammihuonekalu, tammihärkä, tammijäärä, tammikehrääjä, tammikiitäjäinen, tammikuu, tammikääriäinen, tammilankku, tammilauta, tammilehto, tammimetsä, tammimetsikkö, tammiparketti, tammipeli, tammipöytä, tammipuinen, tammipuu, tammitynnyri, tammiviilu, tammivyöhyke
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
- (historia, kansanomainen) vahvasta puusta valmistettu pato tai padon puinen osuus
- Vesivoimalan tammet suljettiin sähkön kysyntähuipun päätyttyä.
- Tammi avattiin ohijuoksutuksen ajaksi.
Etymologia[muokkaa]
ruotsalainen laina
Käännökset[muokkaa]
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tammi (7)
Käännökset[muokkaa]
|
Ks. tammipeli |
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 278. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.
- ↑ Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 7. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Suomen kielen lainat paleoeurooppalaisista kielistä
- Suomen kielen ruotsalaiset lainat
- Suomen kielen pyökkikasvit
- Suomen kielen arkkitehtuurin sanasto
- Suomen kielen pelit