dub

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dub (monikko dubs)

  1. jälkiäänitys
  2. rummutus
  3. (golf) epäonnistunut lyönti

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. dubs
part. prees. dubbing
imp. & part. perf. dubbed [luo]

dub

  1. lyödä ritariksi
  2. äänittää puhumalla päälle

Hollanti[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dub

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dubben
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä dubben
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä dubben

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dub m. 

  1. tammi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymi[muokkaa]

Slovakki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dub m.

  1. tammi

Tšekki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dub m.

  1. tammi

Taivutus[muokkaa]

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi dub duby
genetiivi dubu dubů
datiivi dubu dubům
akkusatiivi dub duby
vokatiivi dube duby
lokatiivi dubu dubech
instrumentaali dubem duby