taimen

Wikisanakirjasta
Katso myös: Taimen
Wikipedia
Katso artikkeli Taimen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Taimen (Salmo trutta)

Substantiivi[muokkaa]

taimen (32)

  1. lohien sukuun (Salmo) kuuluva lohikalojen laji Salmo trutta, mikä tahansa sen kolmesta ekologisesta muodosta, jotka ovat meritaimen, järvitaimen ja purotaimen, tai tällaisen yksilö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑi̯men/
  • tavutus: tai‧men

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taimen taimenet
genetiivi taimenen taimenten
taimenien
partitiivi taimenta taimenia
akkusatiivi taimen;
taimenen
taimenet
sisäpaikallissijat
inessiivi taimenessa taimenissa
elatiivi taimenesta taimenista
illatiivi taimeneen taimeniin
ulkopaikallissijat
adessiivi taimenella taimenilla
ablatiivi taimenelta taimenilta
allatiivi taimenelle taimenille
muut sijamuodot
essiivi taimenena
(taimenna)
taimenina
translatiivi taimeneksi taimeniksi
abessiivi taimenetta taimenitta
instruktiivi taimenin
komitatiivi taimenine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taimene-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taimen-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

järvitaimen, meritaimen, purotaimen

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • taimen Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

taimen

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta taimi
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta taimi

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taimen (monikko taimens)

  1. siperianjokilohi (Hucho taimen)

Etymologia[muokkaa]