tammukka

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tammukka (14-A)[1]

  1. (eläintiede) erityisesti Lapissa elävistä purotaimenista käytetty nimitys.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑmmukkɑ/
  • tavutus: tam‧muk‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tammukka tammukat
genetiivi tammukan tammukoiden
tammukoitten
tammukkojen
(tammukkain)
partitiivi tammukkaa tammukoita
tammukkoja
akkusatiivi tammukka;
tammukan
tammukat
sisäpaikallissijat
inessiivi tammukassa tammukoissa
elatiivi tammukasta tammukoista
illatiivi tammukkaan tammukkoihin
tammukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tammukalla tammukoilla
ablatiivi tammukalta tammukoilta
allatiivi tammukalle tammukoille
muut sijamuodot
essiivi tammukkana tammukkoina
tammukoina
translatiivi tammukaksi tammukoiksi
abessiivi tammukatta tammukoitta
instruktiivi tammukoin
komitatiivi tammukoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

saamelainen laina[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.