sutki

Wikisanakirjasta
Katso myös: Sutki

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sutki (5)

  1. (murteellinen) epärehellinen, kiero, luihu
    On se kyllä sutki mies!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsut̪ki/
  • tavutus: sut‧ki

Etymologia[muokkaa]

  • venäjän sanasta шутка [ʃutkɑ] (’vitsi’) lähde?

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sutki Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

sutki (5)

  1. (murteellinen) huijari, kieroilija, petturi
    On se täysi sutki mieheksi!

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sutki sutkit
genetiivi sutkin sutkien
(sutkein)
partitiivi sutkia sutkeja
akkusatiivi sutki;
sutkin
sutkit
sisäpaikallissijat
inessiivi sutkissa sutkeissa
elatiivi sutkista sutkeista
illatiivi sutkiin sutkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sutkilla sutkeilla
ablatiivi sutkilta sutkeilta
allatiivi sutkille sutkeille
muut sijamuodot
essiivi sutkina sutkeina
translatiivi sutkiksi sutkeiksi
abessiivi sutkitta sutkeitta
instruktiivi sutkein
komitatiivi sutkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sutki-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-