kieroilija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kieroilija (12)
- henkilö, joka kieroilee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkie̯roi̯ˌlijɑ/
- tavutus: kie‧roi‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieroilija | kieroilijat |
| genetiivi | kieroilijan | kieroilijoiden kieroilijoitten (kieroilijain) |
| partitiivi | kieroilijaa | kieroilijoita |
| akkusatiivi | kieroilija; kieroilijan |
kieroilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kieroilijassa | kieroilijoissa |
| elatiivi | kieroilijasta | kieroilijoista |
| illatiivi | kieroilijaan | kieroilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kieroilijalla | kieroilijoilla |
| ablatiivi | kieroilijalta | kieroilijoilta |
| allatiivi | kieroilijalle | kieroilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieroilijana | kieroilijoina |
| translatiivi | kieroilijaksi | kieroilijoiksi |
| abessiivi | kieroilijatta | kieroilijoitta |
| instruktiivi | – | kieroilijoin |
| komitatiivi | – | kieroilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kieroilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kieroilee
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kieroilija Kielitoimiston sanakirjassa