solmiminen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solmiminen

Etymologia[muokkaa]

  1. solmimalla yhteenliittäminen, sopimuksen, liiton, rauhan yms. tekeminen
    Sopimuksen solmiminen vaatii harkintaa.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

solmiminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä solmia

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solmiminen solmimiset
genetiivi solmimisen solmimisten
solmimisien
partitiivi solmimista solmimisia
akkusatiivi solmiminen; solmimisen solmimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi solmimisessa solmimisissa
elatiivi solmimisesta solmimisista
illatiivi solmimiseen solmimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi solmimisella solmimisilla
ablatiivi solmimiselta solmimisilta
allatiivi solmimiselle solmimisille
muut sijamuodot
essiivi solmimisena
(solmimisna)
solmimisina
translatiivi solmimiseksi solmimisiksi
abessiivi solmimisetta solmimisitta
instruktiivi solmimisin
komitatiivi solmimisine-
+ omistusliite