solmiaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
solmiaminen (38)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | solmiaminen | solmiamiset |
| genetiivi | solmiamisen | solmiamisten solmiamisien |
| partitiivi | solmiamista | solmiamisia |
| akkusatiivi | solmiaminen; solmiamisen |
solmiamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | solmiamisessa | solmiamisissa |
| elatiivi | solmiamisesta | solmiamisista |
| illatiivi | solmiamiseen | solmiamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | solmiamisella | solmiamisilla |
| ablatiivi | solmiamiselta | solmiamisilta |
| allatiivi | solmiamiselle | solmiamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | solmiamisena (solmiamisna) |
solmiamisina |
| translatiivi | solmiamiseksi | solmiamisiksi |
| abessiivi | solmiamisetta | solmiamisitta |
| instruktiivi | – | solmiamisin |
| komitatiivi | – | solmiamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | solmiamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
solmiamis- | |