sini
Katso myös: Sini, šini |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sini (7)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsini/
- tavutus: si‧ni
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sini | sinet |
genetiivi | sinen | sinien (sinein) |
partitiivi | sineä | siniä |
akkusatiivi | sini; sinen |
sinet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sinessä | sinissä |
elatiivi | sinestä | sinistä |
illatiivi | sineen | siniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sinellä | sinillä |
ablatiivi | sineltä | siniltä |
allatiivi | sinelle | sinille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sinenä | sininä |
translatiivi | sineksi | siniksi |
abessiivi | sinettä | sinittä |
instruktiivi | – | sinin |
komitatiivi | – | sinine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sine- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
- mahdollisesti iranilainen laina[1]
- Mahdollisesti sanskritissa jiva (jousen/ympyrän kaari), joka lainattiin arabiaan muodossa jiba ja Robert Chesteriläisen arabiasta latinaan (virheellisesti) kääntämä termillä sinus[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: sinervä, sininen, sinipunainen
- substantiivit: sinelmä
- verbit: sinertää, sinistyä, sinistää
Yhdyssanat[muokkaa]
indigosini, kobolttisini, merensini, päivänsini, siniautere, sinibaretti, sinihappo, siniharmaa, siniheinä, sinijäljennös, sinikaali, sinikello, sinikettu, sinikivi, sinikopio, sinikuusama, sinikynä, sinilevä, sinililja, sinimailanen, sinimonarkki, sinimusta, sininärhi, sinipaita, sinipiika, sinipuna, sinipunertava, sinipunerva, sinirinta, siniristilippu, sinisiipi, sinisiirtymä, sinisilmä, sinisimpukka, sinisorsa, sinisukka, sinisuohaukka, sinitaivas, sinitiainen, sinitähtönen, sinivalas, sinivalkea, sinivalmuska, sinivalvatti, sinivatukka, siniverinen, sinivihreä, siniviiva, sinivioletti, sinivoikala, sinivuokko, siniväri, taivaansini
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
sini (5)
- (matematiikka) sini-funktio, eräs trigonometrisista funktioista
- Kulman sini on sen vastaisen kateetin ja hypotenuusan pituuksien suhde.
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sini | sinit |
genetiivi | sinin | sinien (sinein) |
partitiivi | siniä | sinejä |
akkusatiivi | sini; sinin |
sinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sinissä | sineissä |
elatiivi | sinistä | sineistä |
illatiivi | siniin | sineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sinillä | sineillä |
ablatiivi | siniltä | sineiltä |
allatiivi | sinille | sineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sininä | sineinä |
translatiivi | siniksi | sineiksi |
abessiivi | sinittä | sineittä |
instruktiivi | – | sinein |
komitatiivi | – | sineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
siniaalto, sinifunktio, sinikäyrä, sinilause, sinimuoto, siniviivain, siniväittämä, sinivärähtely, siniääni
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
Ainu[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sini, yksipaikkainen verbi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sini
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä sinō
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. sininen.
- ↑ https://matematiikkalehtisolmu.fi/1998/2/lehtinen/