sini
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sini (7)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsini/
- tavutus: si‧ni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sini | sinet |
| genetiivi | sinen | sinien |
| partitiivi | sineä | siniä |
| akkusatiivi | sini; sinen |
sinet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinessä | sinissä |
| elatiivi | sinestä | sinistä |
| illatiivi | sineen | siniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinellä | sinillä |
| ablatiivi | sineltä | siniltä |
| allatiivi | sinelle | sinille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sinenä | sininä |
| translatiivi | sineksi | siniksi |
| abessiivi | sinettä | sinittä |
| instruktiivi | – | sinin |
| komitatiivi | – | sinine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sine- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta sini (sin- + -ertä- + -ä)[1]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
indigosini, kobolttisini, merensini, päivänsini, siniautere, sinibaretti, sinihappo, siniharmaa, siniheinä, sinijäljennös, sinikaali, sinikello, sinikettu, sinikivi, sinikopio, sinikuusama, sinikynä, sinilevä, sinililja, sinimailanen, sinimonarkki, sinimusta, sininärhi, sinipaita, sinipiika, sinipuna, sinipunertava, sinipunerva, sinirinta, siniristilippu, sinisiipi, sinisiirtymä, sinisilmä, sinisimpukka, sinisorsa, sinisukka, sinisuohaukka, sinitaivas, sinitiainen, sinitähtönen, sinivalas, sinivalkea, sinivalmuska, sinivalvatti, sinivatukka, siniverinen, sinivihreä, siniviiva, sinivioletti, sinivuokko, siniväri, taivaansini, taivaansini
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
sini (5)
- (matematiikka) sini-funktio, eräs trigonometrisista funktioista
- Kulman sini on sen vastaisen kateetin ja hypotenuusan pituuksien suhde.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sini | sinit |
| genetiivi | sinin | sinien (sinein) |
| partitiivi | siniä | sinejä |
| akkusatiivi | sini; sinin |
sinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinissä | sineissä |
| elatiivi | sinistä | sineistä |
| illatiivi | siniin | sineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinillä | sineillä |
| ablatiivi | siniltä | sineiltä |
| allatiivi | sinille | sineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sininä | sineinä |
| translatiivi | siniksi | sineiksi |
| abessiivi | sinittä | sineittä |
| instruktiivi | – | sinein |
| komitatiivi | – | sineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
siniaalto, sinifunktio, sinikäyrä, sinilause, sinimuoto, siniviivain, siniväittämä, sinivärähtely, siniääni
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
Ainu[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sini, yksipaikkainen verbi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sini
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä sinō
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.