rutina

Suomi[muokkaa]

rutina (12)^[1]

ratiseva ääni, esim. hiekan hammasrattaiden välissä
(arkikieltä) valitus
Johtajan uusi linjaus aiheutti taukoamatonta rutinaa.

Rutinaa uudesta säädöksestä.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rutina	rutinat
genetiivi	rutinan	rutinoiden rutinoitten (rutinain)
partitiivi	rutinaa	rutinoita
akkusatiivi	rutina; rutinan	rutinat
sisäpaikallissijat
inessiivi	rutinassa	rutinoissa
elatiivi	rutinasta	rutinoista
illatiivi	rutinaan	rutinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rutinalla	rutinoilla
ablatiivi	rutinalta	rutinoilta
allatiivi	rutinalle	rutinoille
muut sijamuodot
essiivi	rutinana	rutinoina
translatiivi	rutinaksi	rutinoiksi
abessiivi	rutinatta	rutinoitta
instruktiivi	–	rutinoin
komitatiivi	–	rutinoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rutina-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

rutina f.

rutina f.

rutina f. (kyrillinen рутина)

rutina f.

rutina f.

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12