anturi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

anturi (6)

  1. (tekniikka) elektronisen mittausjärjestelmän tuntoelin, jonka jokin sähköinen ominaisuus muuttuu fysikaalisen suureen (lämpö, paine, kosteus tms.) vaikutuksesta
    Antureita ovat esim. termistori, termoelementti, venymäliuska ja valovastus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑ̝n̪t̪ʷuri]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi anturi anturit
genetiivi anturin anturien
antureiden
antureitten
(anturein)
partitiivi anturia antureita
antureja
akkusatiivi anturi; anturin anturit
Sisäpaikallissijat
inessiivi anturissa antureissa
elatiivi anturista antureista
illatiivi anturiin antureihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi anturilla antureilla
ablatiivi anturilta antureilta
allatiivi anturille antureille
Muut
essiivi anturina antureina
translatiivi anturiksi antureiksi
abessiivi anturitta antureitta
instruktiivi anturein
komitatiivi antureine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]