puro

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Puro
Puro

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puro (1)

  1. jokea pienempi vesiväylä, joka on suunnilleen 10 cm:stä pariin metriin leveä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puro purot
genetiivi puron luo purojen luo
partitiivi puroa luo puroja luo
akkusatiivi puro; puron luo purot
sisäpaikallissijat
inessiivi purossa luo puroissa
elatiivi purosta luo puroista
illatiivi puroon luo puroihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi purolla luo puroilla
ablatiivi purolta luo puroilta
allatiivi purolle luo puroille
muut sijamuodot
essiivi purona luo puroina luo
translatiivi puroksi luo puroiksi
abessiivi purotta puroitta
instruktiivi puroin
komitatiivi puroine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alppipuro, jäätikköpuro, kevätpuro, korpipuro, kotipuro, luonnonpuro, metsäpuro, myllypuro, niittypuro, pikkupuro, purokorento, purolaakso, puromylly, puronieriä, puronotko, puronsuu, puronuoma, puronvarsi, puropahanen, purouitto, purouoma, purovarsi, purovesi, salopuro, tunturipuro, uittopuro, vuoripuro

Aiheesta muualla[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

puro m., pura f. (monikko puros m., puras f.)

  1. puhdas, kirkas
  2. pelkkä, silkka
    "Es pura mentira"

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta purus ’puhdas’

Substantiivi[muokkaa]

puro m. (monikko puros)

  1. sikari

Italia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

puro m., pura f. (monikko puri m., pure f.)

  1. puhdas, pelkkä, silkka
    Oro puro – puhdasta kultaa
    Un fisico puro – pelkkä fyysikko
    Pura curiosità – silkkaa uteliaisuutta

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta purus ’puhdas’

Liittyvät sanat[muokkaa]

Latina[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pūrō

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta pūrus
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta pūrus
  3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta pūrus
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta pūrus