noro

Wikisanakirjasta
Katso myös: Noro

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

noro (1)[1]

  1. ohut nesteen virtaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnoro/
  • tavutus: no‧ro

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi noro norot
genetiivi noron norojen
partitiivi noroa noroja
akkusatiivi noro;
noron
norot
sisäpaikallissijat
inessiivi norossa noroissa
elatiivi norosta noroista
illatiivi noroon noroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi norolla noroilla
ablatiivi norolta noroilta
allatiivi norolle noroille
muut sijamuodot
essiivi norona noroina
translatiivi noroksi noroiksi
abessiivi norotta noroitta
instruktiivi noroin
komitatiivi noroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo noro-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vesinoro

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • noro Kielitoimiston sanakirjassa
  • noro Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1