oja

Wikisanakirjasta
Katso myös: Oja, Öja
Wikipedia
Katso artikkeli Oja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Oja

Substantiivi[muokkaa]

oja (10)

  1. maahan kaivettu ura pintavesien pois johtamista tai maanalaisen johdon sijoittamista varten
  2. (murteellinen) puro

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈojɑ/
  • tavutus: o‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oja ojat
genetiivi ojan ojien
(ojain)
partitiivi ojaa ojia
akkusatiivi oja;
ojan 		ojat
sisäpaikallissijat
inessiivi ojassa ojissa
elatiivi ojasta ojista
illatiivi ojaan ojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ojalla ojilla
ablatiivi ojalta ojilta
allatiivi ojalle ojille
muut sijamuodot
essiivi ojana ojina
translatiivi ojaksi ojiksi
abessiivi ojatta ojitta
instruktiivi – ojin
komitatiivi – ojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia[muokkaa]

  • Sanan alkuperä on epäselvä. Sen on arveltu olevan jäänne jostakin varhaisemmasta nykyisen Suomen alueella puhutusta kielestä.[1]tarkenna

Käännökset[muokkaa]

1. maahan kaivettu ura pintavesien pois johtamista tai maanalaisen johdon sijoittamista varten

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avo-oja, kaapelioja, katuoja, kuivatusoja, laskuoja, ojaanajo, oja-aura, ojajyrsin, ojakellukka, ojakärsämö, ojalapio, ojanpenkka, ojanpiennar, ojapiilu, ojanvarsi, ojavalo, salaoja

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oja Kielitoimiston sanakirjassa
  • oja Tieteen termipankissa

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oja

  1. puro
  2. puronen, noro

Etymologia[muokkaa]

  • mahdollisesti johdos samasta kantasanasta kuin sana voog, jossa g:n astevaihtelumuutos vartalossa; sana on lähisukukielissä.[2]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oja Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • oja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 21. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.
  2. ↑ Eesti Keele Instituut: Eesti etümoloogiasõnaraamat 2012. Tallinna: Eesti Keele Sihtasutus.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=oja&oldid=4419368”