pinne
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (lääketiede) hermon puristustila
- (kuvaannollisesti, sisäpaikallissijoissa) tukala tilanne
- olla pinteessä, joutua pinteeseen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpinːeˣ/
- tavutus: pin‧ne
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pinne | pinteet |
| genetiivi | pinteen | pinteiden pinteitten |
| partitiivi | pinnettä | pinteitä |
| akkusatiivi | pinne; pinteen |
pinteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pinteessä | pinteissä |
| elatiivi | pinteestä | pinteistä |
| illatiivi | pinteeseen | pinteisiin pinteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pinteellä | pinteillä |
| ablatiivi | pinteeltä | pinteiltä |
| allatiivi | pinteelle | pinteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pinteenä | pinteinä |
| translatiivi | pinteeksi | pinteiksi |
| abessiivi | pinteettä | pinteittä |
| instruktiivi | – | pintein |
| komitatiivi | – | pinteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pintee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pinnet- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- pinne Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pinne yl. (2) (yks. määr. pinnen [luo], mon. epämäär. pinnar [luo], mon. määr. pinnarna [luo])
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (piste) poäng
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- pinne Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)