hermo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Hermo


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hermo (1)

  1. (anatomia) hermoimpulssien kulkuväylänä toimiva lankamainen elin
  2. (kuvaannollisesti, monikollinen) maltti, kärsivällisyys
    Mulla menee hermot sen jäkätyksen takia!

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

Varhaisin esiintyminen kirjakielessä on johdoksena hermoton merkityksessä hervoton vuodelta 1644. Nykyinen merkitys on peräisin Lönnrotilta 1800-luvulta lopusta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

heikkohermoinen, heikkohermoisuus, herkkähermoinen, herkkähermoisuus, hermoilla, -hermoinen, -hermoisuus, hermostollinen, hermostuksissaan, hermostuneesti, hermostuneisuus, hermostunut, hermostus, hermostuttaa, hermotus, hyvähermoinen, keskushermosto, kylmähermoinen, kylmähermoisuus, lujahermoinen, teräshermoinen, tikapuuhermosto, vahvahermoinen, vahvahermoisuus, ääreishermosto

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aivohermo, elinhermo, hajuhermo, hammashermo, hermoärsyke, hermoheikko, hermoherkkä, hermoimpulssi, hermojännitys, hermojärjestelmä, hermokaasu, hermokeskus, hermokimppu, hermokirurgia, hermokoe, hermokudos, hermolepo, hermoliitos, hermomyrkky, hermopaine, hermopunos, hermorasitus, hermorata, hermoratahieronta, hermoraunio, hermoromahdus, hermosairaus, hermosärky, hermosavut, hermosolmu, hermosolu, hermosota, hermosyy, hermotauti, hermotautioppi, hermotulehdus, hermotuppi, iskiashermo, kasvohermo, kaulahermo, keskihermo, kolmoishermo, kolmoishermosärky, kuulohermo, lonkkahermo, lonkkahermosärky, makuhermo, naamahermo, naamahermohalvaus, näköhermo, nauruhermo, selkäydinhermo, silmähermo, sydänhermo, sydänhermovika, tuntohermo, värttinähermo

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)