piika
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpiːkɑ/, [ˈpiːkɑ]
- tavutus: pii‧ka
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piika | piiat |
genetiivi | piian | piikojen (piikain) |
partitiivi | piikaa | piikoja |
akkusatiivi | piika; piian |
piiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piiassa | piioissa |
elatiivi | piiasta | piioista |
illatiivi | piikaan | piikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piialla | piioilla |
ablatiivi | piialta | piioilta |
allatiivi | piialle | piioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piikana | piikoina |
translatiivi | piiaksi | piioiksi |
abessiivi | piiatta | piioitta |
instruktiivi | – | piioin |
komitatiivi | – | piikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | piia- | |
vahva vartalo | piika- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
keskiaikainen ruotsalainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: piikoa
Yhdyssanat[muokkaa]
käenpiika, lapsenpiika, piianpeili, sinipiika, vanhapiika
Aiheesta muualla[muokkaa]
- piika Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).