peto

Suomi

Substantiivi

peto (1-F)

1. toisia eläimiä ravinnokseen saalistava eläin
2. (kuvaannollisesti) väkivaltainen ja julma henkilö

   Ihminen saattaa olla varsinainen peto.

3. (arkikieltä, kuvaannollisesti) (puheena olevassa asiassa) taitava (ja yleensä myös innokas) henkilö

   Hän on aika peto tanssimaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpet̪o/
• tavutus: pe‧to

Käännökset

1. saalistava eläin

azeri: yırtıcı heyvan englanti: predator, carnivore, beast espanja: fiera f. hollanti: roofdier inarinsaame: porree italia: belva f. ranska: fauve m., bête f., prédateur m. ruotsi: rovdjur

thai: สัตว์ tšekki: šelma f. turkki: yırtıcı hayvan ukraina: хижак m., хижий звір m.; (taksonomian lahko) хижі uzbekki: yirtqich hayvon venäjä: хищное животное n., хищник m.; (taksonomian lahko) хищныe viro: röövloom, kiskja; (taksonomia) kiskjaline

2. väkivaltainen henkilö

englanti: beast, animal, brute italia: bestia, belva f., animale m. ruotsi: best, vilddjur

ukraina: звір m. venäjä: зверь m.

Liittyvät sanat

• riista

Johdokset

• adjektiivit: petomainen

Yhdyssanat

• ihmispeto, kissapeto, meripeto, petoeläimet, petoeläin, petokala, petolintu, petonisäkäs, petopolitiikka, petopunkki, pussipeto, suurpeto, vesipeto, villipeto

Aiheesta muualla

• peto Kielitoimiston sanakirjassa
• peto Tieteen termipankissa
• peto Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 1029 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

Substantiivi

peto m. (monikko petos)

1. rintapanssari
2. etumus
3. ruokalappu

Esperanto

Substantiivi

peto

1. pyyntö

Galego

Substantiivi

peto m.

1. tikka (lintu)
2. säästöpossu
3. tasku
4. (kuvaannollisesti) (taloudellinen) pesämuna

Italia

Substantiivi

peto m. (monikko peti[luo])

1. pieru

Latina

Verbi

petō (III) (akt. prees. inf. petere, ind. perf. y. 1. p. petīvī, part. perf. petītus) (taivutus[luo])

1. haluta, kaivata
2. pyytää, anella