pyyntö

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pyyntö (1-J)

  1. toivomus, joka esitetään jollekulle
    Äidillä oli yksi pyyntö: olkaa kiltisti.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyyntö pyynnöt luo
genetiivi pyynnön luo pyyntöjen luo
partitiivi pyyntöä luo pyyntöjä luo
akkusatiivi pyyntö; pyynnön luo pyynnöt luo
sisäpaikallissijat
inessiivi pyynnössä luo pyynnöissä
elatiivi pyynnöstä luo pyynnöistä
illatiivi pyyntöön luo pyyntöihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi pyynnöllä luo pyynnöillä
ablatiivi pyynnöltä luo pyynnöiltä
allatiivi pyynnölle luo pyynnöille
muut sijamuodot
essiivi pyyntönä luo pyyntöinä luo
translatiivi pyynnöksi luo pyynnöiksi
abessiivi pyynnöttä pyynnöittä
instruktiivi pyynnöin
komitatiivi pyyntöine-
+ omistusliite luo

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta pyytää, jossa on tapahtunut epäsäännöllinen äänteenmuutos[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

anteeksipyyntö, avunpyyntö, eronpyyntö, hintapyyntö, lausuntopyyntö, ohituspyyntö, omanvoitonpyyntö, soittopyyntö, tarjouspyyntö

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Brown, Anneli & Lepäsmaa, Anna-Liisa & Silfverberg, Leena: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia, s. 14. 2. korjattu painos (1. painos 1996). Helsinki: Finn Lectura, 2008. ISBN 978-951-792-346-0.