paise

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Paise Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

paise (48)

  1. elimistössä, varsinkin iholla, oleva märkäpesäke, abskessi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paise paiseet
genetiivi paiseen paiseiden
paiseitten
partitiivi paisetta paiseita
akkusatiivi paise; paiseen paiseet
sisäpaikallissijat
inessiivi paiseessa paiseissa
elatiivi paiseesta paiseista
illatiivi paiseeseen paiseisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi paiseella paiseilla
ablatiivi paiseelta paiseilta
allatiivi paiseelle paiseille
muut sijamuodot
essiivi paiseena paiseina
translatiivi paiseeksi paiseiksi
abessiivi paiseetta paiseitta
instruktiivi paisein
komitatiivi paiseine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • verbistä paisua muodostettu johdos, jolla on vastine lähes kaikissa lähisukukielissä[1]; kirjallinen ensiesiintymä 1544 Mikael Agricolan Rucouskiriassa[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • paise Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paise

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta paisa

Substantiivi[muokkaa]

paise

  1. (vanhentunut) rinnakkaismuoto sanasta poise

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paise (gen paise)

  1. paise

Substantiivi[muokkaa]

paise (gen paiske)

  1. (harvinainen) paiskaus, heitto

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 854. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  2. Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.