paimen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paimen (32)

  1. henkilö, joka paimentaa laitumella olevaa karjaa
  2. (uskonto) hengellinen kaitsija

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hevospaimen, karjapaimen, lammaspaimen, paimenhuilu, paimenkirje, paimenkoira, paimenkutsumus, paimenmatto, paimennäytelmä, paimenpoika, paimenruno, paimenrunous, paimensauva, paimentorvi, paimentyttö, sielunpaimen, sikopaimen, sähköpaimen

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • paimen Kielitoimiston sanakirjassa

Vepsä[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paimen (yks. gen paimnen, yks. part. paiment, mon. part. paimnid)

  1. paimen