kaitsija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaitsija (12)[1]

  1. henkilö, jonka tehtävänä on kaitsenta tai kaitseminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑi̯t̪sijɑ/
  • tavutus: kait‧si‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaitsija kaitsijat
genetiivi kaitsijan kaitsijoiden
kaitsijoitten
(kaitsijain)
partitiivi kaitsijaa kaitsijoita
akkusatiivi kaitsija;
kaitsijan
kaitsijat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaitsijassa kaitsijoissa
elatiivi kaitsijasta kaitsijoista
illatiivi kaitsijaan kaitsijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaitsijalla kaitsijoilla
ablatiivi kaitsijalta kaitsijoilta
allatiivi kaitsijalle kaitsijoille
muut sijamuodot
essiivi kaitsijana kaitsijoina
translatiivi kaitsijaksi kaitsijoiksi
abessiivi kaitsijatta kaitsijoitta
instruktiivi kaitsijoin
komitatiivi kaitsijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaitsija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

karjankaitsija, lapsenkaitsija, lastenkaitsija

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12