ortoepia
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ortoepia (12)
- normatiivinen fonetiikka, preskriptiivinen oppi kielen oikeasta ääntämisestä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ortoepia | ortoepiat |
| genetiivi | ortoepian | ortoepioiden ortoepioitten (ortoepiain) |
| partitiivi | ortoepiaa | ortoepioita |
| akkusatiivi | ortoepia; ortoepian |
ortoepiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ortoepiassa | ortoepioissa |
| elatiivi | ortoepiasta | ortoepioista |
| illatiivi | ortoepiaan | ortoepioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ortoepialla | ortoepioilla |
| ablatiivi | ortoepialta | ortoepioilta |
| allatiivi | ortoepialle | ortoepioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ortoepiana | ortoepioina |
| translatiivi | ortoepiaksi | ortoepioiksi |
| abessiivi | ortoepiatta | ortoepioitta |
| instruktiivi | – | ortoepioin |
| komitatiivi | – | ortoepioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ortoepia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ortoepia f. (monikko ortoepie[luo])
Liittyvät sanat[muokkaa]
Portugali[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ortoepia f. (monikko ortoepias)
- rinnakkaismuoto sanasta ortoépia