nuorrutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nuorrutus (39)
- nuorruttaminen
- (metallurgia) rakenneteräkselle suoritettavaa karkaisua seuraava päästö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnuo̯rːut̪us/
- tavutus: nuor‧ru‧tus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuorrutus | nuorrutukset |
| genetiivi | nuorrutuksen | nuorrutusten nuorrutuksien |
| partitiivi | nuorrutusta | nuorrutuksia |
| akkusatiivi | nuorrutus; nuorrutuksen |
nuorrutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuorrutuksessa | nuorrutuksissa |
| elatiivi | nuorrutuksesta | nuorrutuksista |
| illatiivi | nuorrutukseen | nuorrutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuorrutuksella | nuorrutuksilla |
| ablatiivi | nuorrutukselta | nuorrutuksilta |
| allatiivi | nuorrutukselle | nuorrutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuorrutuksena | nuorrutuksina |
| translatiivi | nuorrutukseksi | nuorrutuksiksi |
| abessiivi | nuorrutuksetta | nuorrutuksitta |
| instruktiivi | – | nuorrutuksin |
| komitatiivi | – | nuorrutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nuorrutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nuorrutus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä nuorruttaa (nuorrut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. nuorruttaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nuorrutus Kielitoimiston sanakirjassa