nuorruttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nuorruttaminen (38)
- teonnimi verbistä nuorruttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuorruttaminen | nuorruttamiset |
| genetiivi | nuorruttamisen | nuorruttamisten nuorruttamisien |
| partitiivi | nuorruttamista | nuorruttamisia |
| akkusatiivi | nuorruttaminen; nuorruttamisen |
nuorruttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuorruttamisessa | nuorruttamisissa |
| elatiivi | nuorruttamisesta | nuorruttamisista |
| illatiivi | nuorruttamiseen | nuorruttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuorruttamisella | nuorruttamisilla |
| ablatiivi | nuorruttamiselta | nuorruttamisilta |
| allatiivi | nuorruttamiselle | nuorruttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuorruttamisena (nuorruttamisna) |
nuorruttamisina |
| translatiivi | nuorruttamiseksi | nuorruttamisiksi |
| abessiivi | nuorruttamisetta | nuorruttamisitta |
| instruktiivi | – | nuorruttamisin |
| komitatiivi | – | nuorruttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nuorruttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nuorruttamis- | |