numeroituva

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

numeroituva (10)

  1. (matematiikka) joukosta, jonka mahtavuus on äärellinen tai sama kuin luonnollisten lukujen mahtavuus; eli siinä on yhtä suuri ääretön määrä alkioita

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohta[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

numeroituva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä numeroitua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi numeroituva numeroituvat
genetiivi numeroituvan numeroituvien
(numeroituvain)
partitiivi numeroituvaa numeroituvia
akkusatiivi numeroituva; numeroituvan numeroituvat
sisäpaikallissijat
inessiivi numeroituvassa numeroituvissa
elatiivi numeroituvasta numeroituvista
illatiivi numeroituvaan numeroituviin
ulkopaikallissijat
adessiivi numeroituvalla numeroituvilla
ablatiivi numeroituvalta numeroituvilta
allatiivi numeroituvalle numeroituville
muut sijamuodot
essiivi numeroituvana numeroituvina
translatiivi numeroituvaksi numeroituviksi
abessiivi numeroituvatta numeroituvitta
instruktiivi numeroituvin
komitatiivi numeroituvine