ääretön
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- (matematiikka) jonka lukuarvoa tai alkioiden määrää ei voi ilmaista luvulla; jonka mahtavuus on sama kuin luonnollisten lukujen joukolla tai suurempi
- (filosofia) rajoittamaton, vailla ääriä oleva
- (kuvaannollisesti) mittaamattoman suuri
- ääretön meri
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæːret̪øn/
- tavutus: ää‧re‧tön
Etymologia[muokkaa]
sanan ääri vartalosta ääre- ja suffiksista -tön
Käännökset[muokkaa]
1. matematiikka
|
|
2. filosofia
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
3. kuvaannollinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Substantiivi[muokkaa]
- (matematiikka) luku, joka on kaikkia reaalilukuja suurempi. Symboli ∞.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ääretön | äärettömät |
| genetiivi | äärettömän | äärettömien (ääretönten) |
| partitiivi | ääretöntä | äärettömiä |
| akkusatiivi | ääretön; äärettömän |
äärettömät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äärettömässä | äärettömissä |
| elatiivi | äärettömästä | äärettömistä |
| illatiivi | äärettömään | äärettömiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äärettömällä | äärettömillä |
| ablatiivi | äärettömältä | äärettömiltä |
| allatiivi | äärettömälle | äärettömille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äärettömänä (ääretönnä) |
äärettöminä |
| translatiivi | äärettömäksi | äärettömiksi |
| abessiivi | äärettömättä | äärettömittä |
| instruktiivi | – | äärettömin |
| komitatiivi | – | äärettömine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äärettömä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ääretön- | |
Käännökset[muokkaa]
1. ääretön luku
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: äärettömästi
- substantiivit: äärettömyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ääretön Kielitoimiston sanakirjassa