äärettömyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]äärettömyys (40)
- se, että on ääretön
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæːret̪ˌt̪ømyːs/
- tavutus: ää‧ret‧tö‧myys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äärettömyys | äärettömyydet |
| genetiivi | äärettömyyden | äärettömyyksien |
| partitiivi | äärettömyyttä | äärettömyyksiä |
| akkusatiivi | äärettömyys; äärettömyyden |
äärettömyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äärettömyydessä | äärettömyyksissä |
| elatiivi | äärettömyydestä | äärettömyyksistä |
| illatiivi | äärettömyyteen | äärettömyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äärettömyydellä | äärettömyyksillä |
| ablatiivi | äärettömyydeltä | äärettömyyksiltä |
| allatiivi | äärettömyydelle | äärettömyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äärettömyytenä | äärettömyyksinä |
| translatiivi | äärettömyydeksi | äärettömyyksiksi |
| abessiivi | äärettömyydettä | äärettömyyksittä |
| instruktiivi | – | äärettömyyksin |
| komitatiivi | – | äärettömyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | äärettömyyde- | |
| vahva vartalo | äärettömyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
äärettömyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi ääretön ((vahva) vokaalivartalo äärettömä- ) + johdin -yys
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on ääretön
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- äärettömyys Kielitoimiston sanakirjassa
- äärettömyys Tieteen termipankissa